Te tunnette minut ja minä tunnen Teidät ja tiedän, että jokainen Teistä on valmis täyttämään velvollisuutensa aina kuolemaan asti.

Ote talvisodan ensimmäisestä ylipäällikön päiväkäskystä 1.12.1939

… mikä merkitys ylipäällikön päiväkäskyillä oli

Mannerheimin astuessa valkoisen armeijan johtoon 1918 tasavallan joukot oli muodostettava ja niiden johto-organisaatio luotava tyhjästä. Mannerheim yhtenäisti päiväkäskyillään armeijan ja teki tunnetuksi näkemyksiään. Talvi- ja jatkosodan aikana ylipäällikön päiväkäskyt vaikuttivat laajasti mielialoihin. Etenkin jatkosodan aikana Mannerheimin päiväkäskyt olivat tärkeitä välineitä joukkojen valistuksessa.

 

… mitä käskyt kertovat Mannerheimista johtajana

Ennen vuoden 1918 sotaa kenraaliluutnantti Mannerheim oli useimmille suomalaisille täysin tuntematon. Tuore ylipäällikkö antoi ensimmäisen päiväkäskynsä noin viikon kuluttua nimityksestään. Päiväkäskyjen antama vaikutelma oli Mannerheimille hyvin tärkeä. Useat henkilöt osallistuivat käskyjen muotoiluun, mutta viimeinen sana oli aina ylipäällikön.

… keitä päiväkäskyt koskettivat

Mannerheim vaati, että mahdollisimman moni sotilas sai käskyt luettavakseen. Poikkeuksen tekivät salaiset käskyt, jotka oli tarkoitettu suppealle piirille. Ylipäällikkö puhutteli päiväkäskyissään myös kotirintamaa. Muutamia päiväkäskyjä jaettiin poikkeuksellisen laajalti: jouluksi 1939 annetun käskyn painos oli 400 000 kappaletta ja talvisodan loputtua annetun käskyn 500 000 kappaletta. Päiväkäskyt julkaistiin näkyvästi armeijan tiedotusvälineissä, kuten kenttälehdissä. Tärkeistä päiväkäskyistä otettiin myös lisäpainoksia, joita myymällä kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen.

 

… millaisen vastaanoton päiväkäskyt saivat

Päiväkäskyjen saama palaute oli pääosin positiivista. Poikkeuksiakin oli. Varsinkin ns. miekantuppipäiväkäsky (heinäkuussa 1941 annettu jatkosodan päiväkäsky nro 3) aiheutti hälyä myös kansainvälisesti.

Teoksen kirjoittaja FT Mikko Karjalainen on Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö ja Suomen Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja. Karjalaisen aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet pääosin suomalaisen sotataidon ilmentymistä toisen maailmansodan aikana.