Jarkko Kempin kirjoittama, runsaasti kuvitettu suurteos esittelee upseerit, jotka kuuluivat kenraalikuntaan ja olivat aktiivipalveluksessa vapaussodassa, talvisodassa, jatko­sodassa tai Lapin sodassa.

Sotakenraalit vaikuttivat ratkaisevasti Suomen kohtaloihin ja itsenäisyyden säilymiseen. Yksittäisen kenraalin päätöksillä oli kauaskantoisia seurauksia taistelujen loppu­tuloksiin.

Teoksessa on 75 pienoiselämäkertaa. Mukana ovat myös sodissa palvelleet, kenraalia vastaavan arvon saavuttaneet erikois­upseerit, kuten lääkintäkenraalit ja kenttäpiispa. Monipuolinen kuvitus keskittyy sotavuosiin.

Sodassa kenraaleiden ja amiraalien merkitys korostuu. Moni tässä kirjassa mainituista upseereista ei olisi rauhan aikana edes ylennyt kenraalikuntaan – toisaalta saattoi käydä myös niin, ettei rauhan aikana kenraaliksi nimitetty kyennytkään vastaamaan sodan ajan vaatimuksiin.

”Kaikki armeijakunnan komentajat, kaikki divisioonan komentajat ja kahta lukuun ottamatta myös kaikki rykmentin komentajat olivat jääkäriupseereita, kenraaleja tai everstejä. Heidän johdollaan suomalaiset soti­laat ylsivät urotekoihin, joille ei ole vertaa Euroopan uuden ajan historiassa.”  –Gustav Hägglund, kenraali toisessa polvessa

Itsenäisen Suomen armeijaan perustettiin yleismaailmallisen käytännön mukaisesti kolme kenraalin arvoastetta: kenraalimajuri, kenraaliluutnantti ja kenraali. Vastaavat arvot laivastossa ovat kontra-­amiraali, vara-amiraali ja amiraali. 1990-luvulla Suomeen luotiin vielä alimmiksi arvoiksi prikaatikenraali ja lippu­amiraali. Maamme satavuotisen itsenäisyyden kunniaksi teokseen on liitetty luettelo kenraali­kunnastamme koko itsenäisyyden ajalta 1917–2017.