Eemil Halonen, nuoren kansan kuvaseppä.
Suomi ei saavuttanut itsenäisyyttään väkirikkaan kansan, vahvan armeijan tai suurten luonnonrikkauksien ansiosta. Pohjan valtiolliselle itsenäisyydelle loivat oma kieli ja kulttuuri: kansanrunous, kirjallisuus, kansanopetus, musiikki, käsityöt ja kuvataiteet. Vuonna 1917 itsenäiseksi julistautuneen valtion peruskivi oli sivistyksellinen. Suomalaisuutta veistämässä kertoo siitä, miten Eemil Halosen elämä ja työ synnytti suomalaista kulttuuria. Hän oli sen jykeväkätinen rakentaja ja yksi niistä, jotka toivat Suomen nimen kansainvälisiin yhteyksiin.
Työteliään ja käsistään kätevän Halosen taidot noteerattiin jo varhain, ja hänestä sukeutui suomalaisen taide-elämän vaikuttaja. Suomalaisuutta veistämässä kertoo 1900-luvun suomalaisen taiteen tilasta ja kansainvälistymisestä sekä kuvaa taiteemme kehitystä itsenäisyytemme ensimmäisinä vuosikymmeninä. Eemil Halonen oli tarkkasilmäinen kansankuvaaja, ja hänen työnsä levisivät ympäri Suomea. Kuuluisimpia töitä ovat mm. Suomitalon julkisivun veistokset Helsingissä, Minna Canthin patsas Kuopiossa, Lallukan talon veistokset Viipurissa, Haukipojat Helsingin Seurahuoneella, Kalevalan innoittamat Impi ja Pohjolan emäntä sekä lukuisat merkkimiesten muotokuvat ja hautamuistomerkit.
Lapinlahtelainen kirjailija, FM Minna Kettunen (s. 1968) on julkaissut elämäkertoja, tietokirjoja, näytelmiä, lauluja sekä kolumneja useissa sanoma- ja aikakauslehdissä. Hänen esikoisteoksensa Halosen taiteilijasuku (Tammi 2001) oli Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana. Minna Kettunen vaalii kulttuuriperintöä myös toimimalla perheyrittäjänä Juhani Ahon syntymäkodissa Väärnin Pappilassa, jonka peruskorjaushankkeen hän johti onnistuneeseen lopputulokseen.
280 x 320 mm
392
taidepainopaperille 1500 numeroitua kappaletta EU:ssa 2019
Kansi, kirjan graafinen suunnittelu ja taitto.