Arvokas juhlakirja ratkaisevasta vuodesta, jonka aikana itsenäisyys sinetöidään ja Suomen valtion perusta luodaan.

Muistovuoden suurteos on ainutlaatuinen kokonaiskuva itsenäisyyden ajan tärkeimmästä vuodesta, jonka ratkaisut määräsivät maan tulevaisuuden.

Kirjan kuvat ja teksti kertovat kiihkoilematta mutta riipaisevasti, millainen tuskien taival itsenäisyytemme ensimmäinen vuosi oli. Sodan katkerat kärsimykset opettivat suomalaiset sovittelemaan. Sisällissodan huolimatta Suomesta ei kehittynyt samanlaista epädemokraattista valtiota kuin muista maista, jotka itsenäistyivät Venäjästä ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Sota ja terrori jättivät syvät arvet, mutta sodan raunioilla suomalaiset eivät lamaantuneet. Valtion luominen jatkui heti taistelujen päätyttyä ja maa säilyi laillisena demokratiana. Vuoden 1918 lopussa pidetyissä kunnallisvaaleissa sosialidemokraatit nousivat paikoin jo uudelleen valtaan laillisilla vaaleilla.

Itsenäisyyden ensimmäinen vuosi oli vaikeiden päätösten aikaa. Kiireisiä kysymyksiä olivat mm. sodan jälkiselvittely ja nälänhädän torjunta. Oli tehtävä päätös maan valtiomuodosta: epävarma ja tuntematon tasavalta vai vanha tuttu monarkia?

Kirjan selkeät tietoiskut kokoavat yhteen vuoden tärkeät tapahtumat ja kertovat ajan ilmiöistä sekä henkilöistä, jotka vaikuttivat maamme vaiheisiin myös tulevina vuosikymmeninä. Tuntemattomasta venäläisestä kenraalista C. G. E. Mannerheimista tuli vuonna 1918 isänmaan pelastaja. K. J. Ståhlberg nousi vuoden sankariksi ylläpitämällä laillisuutta kärsimysten keskellä. Monarkistit J. K. Paasikivi ja P. E. Svinhufvud nielivät tappionsa, ja sosiaalidemokraatit omaksuivat uuden suunnan Väinö Tannerin johdolla.

Viljo Rasila on tunnettu historioitsija ja pitkä aikainen Tampereen yliopiston Suomen historian professori. Suomalainen Tiedeakatemia palkitsi Rasilan ensimmäisellä Eino Jutikkalan historiapalkinnolla vuonna 2007.

Rasila on väitellyt torpparikysymyksestä ja avannut uraauurtavalla tavalla kirjoissaan vuoden 1918 tapahtumia ja taustoja. Hän on kokenut laajojen yleisesitysten laatija, Suomen taloushistoria sarjan toimituskunnan jäsen ja Suomen maatalouden historia sarjan päätoimittaja.

Viljo Rasilaa on kiitetty erityisesti yksilön kokemusten huomioimisesta yhtenä tärkeänä historiantut kimuksen ulottuvuutena. Suomi 1918 on monipuolinen ja runsaaseen aineistoon pohjautuva kokonaisesitys Suomen valtion ensi hetkistä. Kirjan kantava teema on laki ja laillisuus.

250 x 300 mm.
Yli 450 sivua, yli 350 kuvaa:

valokuvia, piirroksia, maalauksia

Nahkaselkä pintein

Kultafoliointi selässä sekä etu ja takakannessa.

Kaksi lukunauhaa

Painettu Porvoossa suomalaiselle paperille

ISBN 9789525330953

Amanita

Teksti professori Viljo Rasila

Toimituskunta Hanna PukkilaToivonen,
Sari Savikko ja Lauri Linnilä

Numeroitu painos 1918 kappaletta

Numero 1 luovutetaan Tasavallan presidentille ja numero 2 Kansalliskirjastolle.

Suomi 1918 – vastasyntyneen kansakunnan muotokuva

Kaikki arvoteokset

Vuoden 1918 tapahtumia

Mitat

Ominaisuudet

Kustantaja

Tekstit

Rajattu painos

15 008 avioliittoa solmitaan. 81 paria solmii siviiliavioliiton, joka on ensi kertaa mahdollista.
79 494 lasta syntyy. Poikavauvan elinajanodote on 43 vuotta, tyttövauvan 49 vuotta.
Torpparilaki vahvistetaan. Sen nojalla noin puolet kaikista maan vuokraviljelmistä itsenäistyy seuraavien kuuden vuoden kuluessa.
Suomi saa siniristilipun, puolustusvoimat, ensimmäiset ulkomaanlähetystöt, ensimmäiset omat kunniamerkit Vapaudenristin ja Vapaudenmitalin, hetkeksi jopa kuninkaan ja kuningattaren.
Lintuinfluenssapandemia, nk. espanjantauti, leviää jokaiseen maankolkkaan.
Senaatista tehdään valtioneuvosto ja senaattoreista ministereitä. Perustetaan korkein oikeus ja korkein hallintooikeus, ja ehdollinen vankeusrangaistus otetaan käyttöön.
Alkunsa saavat myös mm. ulko ja puolustusministeriöt, Åbo Akademi, kunnallisvirkamiesten keskusliitto, Merentutkimuslaitos, Suojeluskuntajärjestö ja Helsingin ensimmäinen siirtolapuutarha. Metsätieteellinen tutkimuslaitos ja Asutushallitus aloittavat toimintansa, ja Kansallinen Kokoomuspuolue ja Suomen Kommunistinen Puolue perustetaan.
Suomen 23 paperitehdasta muodostavat Suomen Paperitehtaitten yhdistyksen ja 6 sokeri puhdistamoa yhdistyy Suomen Sokeri Oy:ksi. ABLOYlukkojen teollinen valmistus alkaa. Tampereelle, Viipuriin, Kuopioon ja Ouluun perustetaan kauppakamarit.
Agnes Sjöberg väittelee Leipzigissa eläinlääketieteen tohtoriksi ensimmäisenä naisena maailmassa. Lääketieteen tutkija Arvo Ylppö joutuu Saksassa käytännön sairaalatyöhön, tutustuu edistykselliseen lastenhoito ja imetysneuvontaan ja löytää Suomesta tukijan, joka kustantaa kolmen lastenhoitajan koulutuksen Berliinissä.
Tyko Sallinen kohahduttaa maalauksillaan Hihhulit ja Jytkyt. Sibeliuksen Jääkärimarssi
esitetään ensi kerran Suomessa. Muotoilija Helena Tynell syntyy ja runoilija Eino Leino juhlii 40vuotispäiväänsä.

Ota yhteyttä ja tilaa

