Suurteos kotialueen pommituksista ja ilmapuolustuksesta talvi- ja jatkosodassa

Pommitettu Suomi -teos kertoo historian taitekohdasta: ajasta, jolloin sodan kauhut tulivat kotirintamalle. Kotialueen pommitukset talvi- ja jatkosodassa olivat maanpuolustushengen ja yhteisöllisyyden äärimmäinen koetus. Vastoin hyökkääjän odotuksia iskut siviilikohteisiin lujittivat puolustustahtoa. Sodan ruma todellisuus toi esiin suomalaisten tahdon ja taidon toimia vaaran uhatessa yhtenä rintamana.

Väestönsuojelu kansan puolustajana
Siviilikohteiden pommitukset talvisodan syttyessä olivat järkytys, mutta eivät täysi yllätys. Artikkelissa kerrotaan, miksi ja milloin hyökkäykset aseettomia kansalaisia vastaan nousivat yhdeksi totaalisen sodankäynnin menetelmäksi. Riku Kauhanen selvittää, kuinka Suomi 1920- ja 30-luvuilla varautui siviilejä koskeviin uhkiin, erityisesti kaasusodan- käyntiin ja ilmapommituksiin, ja kuinka väestönsuojelua kriisiaikoina vahvistettiin ja kehitettiin.

Talvisota yltää kotirintamalle
Vaara ei uhannut vain suurimmissa asutuskeskuksissa asu- neita suomalaisia. Pelätyt surmanlinnut kylvivät tuhoa kau- pungeissa, kauppaloissa ja maalaiskunnissa. Pommeja putosi niin toreille kuin pelloille, päivin ja öin. Aikalaiskokemukset todistavat kauheuksista mutta myös siitä, kuinka kaikki op- pivat elämään jatkuvan uhan alla. Arkea oli jatkettava, mutta alati piti olla valmiina pakenemaan maan alle kellareihin ja väestönsuojiin.

Jatkosodan pommitukset
Artikkelissa selvitetään, kuinka Suomi sotaan jo valmis- tautuneena selviytyi kotialueen pommituksista. Maata pommitettiin laajasti sodan alussa 1941. Asemasodan aikana pommituksia oli kotialueella suhteellisen vähän, ja pääkohteina olivat Helsinki ja Kotka. Armottomin pommitusten sarja jatkosodassa koettiin helmikuussa 1944, jolloin Neuvostoliitto yritti pakottaa Suomen antautumaan tuhoamalla pääkaupungin.

Taistelu suomen taivaasta
Olli Kleemola esittelee talvi- ja jatkosodan hyökkääjät ja puolustajat; millaisin voimin Neuvostoliiton ilmavoimat viime sodissa iskivät Suomeen ja kuinka kotirintaman puolustus järjestettiin. Laajempia kehityskulkuja tarkas- tellaan artikkelissa yksittäisten tapahtumien kautta, so- tilaiden ja siviilien kokemuksia unohtamatta. Tuhannet lapset, nuoret, naiset ja kotirintamamiehet työskenteli- vät väestönsuojelu- ja ilmapuolustustehtävissä vuosina 1939–40 ja 1941–44.

Teos sisältää n. 400 sivua ja 320 kuvaa. Valokuvia on kerätty yli 20 arkistosta, museosta tai kokoelmasta. 14 konepiirrosta (Tapani Tuomanen, pääasiassa neuvostoliittolaisia pommikoneita). Teosta on numeroitu vain 1500 kappaletta, ja siinä on nahkaselkä, pinteet, kaksi lukunauhaa, sekä foliointi kannessa ja selässä. Teos on painettu Porvoossa.

Teos sisältää n. 400 sivua ja 320 kuvaa

Valokuvia on kerätty yli 20 arkistosta, museosta tai kokoelmasta

14 konepiirrosta (Tapani Tuomanen, pääasiassa neuvostoliittolaisia pommikoneita)

Nahkaselkä, pinteet, kaksi lukunauhaa, sekä foliointi kannessa ja selässä

Teos on painettu Porvoossa

Amanita

Sotahistorioitsija, konfliktiarkeologi Riku Kauhanen

Sotahistorioitsija, tietokirjailija Olli Kleemola

Teosta on numeroitu vain 1500 kappaletta

320 euroa

Kirjan voi maksaa myös korottomasti erissä!

Pommitettu Suomi

Kaikki arvoteokset

30.11.1939 sodan säännöt muuttuivat. Siviilikohteiden pommitukset Suomessa järkyttivät maailmaa. Suomalaisten puolustustahtoa ilmaiskut eivät murtaneet.

Pommitettu Suomi

Kaikki arvoteokset

30.11.1939 sodan säännöt muuttuivat. Siviilikohteiden pommitukset Suomessa järkyttivät maailmaa. Suomalaisten puolustustahtoa ilmaiskut eivät murtaneet.

Neljä artikkelia:

Mitat

Ominaisuudet

Kustantaja

Teksti

Rajattu painos

Hinta