Ylipäällikön päiväkäskyt kattavat itsenäisen Suomen kohtalonhetket: vuoden 1918 sodan, talvisodan, välirauhan ja jatkosodan.
Ote talvisodan ensimmäisestä ylipäällikön päiväkäskystä 1.12.1939
… mikä merkitys ylipäällikön päiväkäskyillä oli
Mannerheimin astuessa valkoisen armeijan johtoon 1918 tasavallan joukot oli muodostettava ja niiden johto-organisaatio luotava tyhjästä. Mannerheim yhtenäisti päiväkäskyillään armeijan ja teki tunnetuksi näkemyksiään. Talvi- ja jatkosodan aikana ylipäällikön päiväkäskyt vaikuttivat laajasti mielialoihin. Etenkin jatkosodan aikana Mannerheimin päiväkäskyt olivat tärkeitä välineitä joukkojen valistuksessa.
… mitä käskyt kertovat Mannerheimista johtajana
Ennen vuoden 1918 sotaa kenraaliluutnantti Mannerheim oli useimmille suomalaisille täysin tuntematon. Tuore ylipäällikkö antoi ensimmäisen päiväkäskynsä noin viikon kuluttua nimityksestään. Päiväkäskyjen antama vaikutelma oli Mannerheimille hyvin tärkeä. Useat henkilöt osallistuivat käskyjen muotoiluun, mutta viimeinen sana oli aina ylipäällikön.
… keitä päiväkäskyt koskettivat
Mannerheim vaati, että mahdollisimman moni sotilas sai käskyt luettavakseen. Poikkeuksen tekivät salaiset käskyt, jotka oli tarkoitettu suppealle piirille. Ylipäällikkö puhutteli päiväkäskyissään myös kotirintamaa. Muutamia päiväkäskyjä jaettiin poikkeuksellisen laajalti: jouluksi 1939 annetun käskyn painos oli 400 000 kappaletta ja talvisodan loputtua annetun käskyn 500 000 kappaletta. Päiväkäskyt julkaistiin näkyvästi armeijan tiedotusvälineissä, kuten kenttälehdissä. Tärkeistä päiväkäskyistä otettiin myös lisäpainoksia, joita myymällä kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen.
… millaisen vastaanoton päiväkäskyt saivat
Päiväkäskyjen saama palaute oli pääosin positiivista. Poikkeuksiakin oli. Varsinkin ns. miekantuppipäiväkäsky (heinäkuussa 1941 annettu jatkosodan päiväkäsky nro 3) aiheutti hälyä myös kansainvälisesti.
Teoksen kirjoittaja FT Mikko Karjalainen on Suomen sotahistorian dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa, Kansallisarkiston kehittämispäällikkö ja Suomen Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja. Karjalaisen aikaisemmat tutkimukset ovat käsitelleet pääosin suomalaisen sotataidon ilmentymistä toisen maailmansodan aikana.
Numeroimaton päiväkäsky voitonparaatin päivänä 16.5.1918
448 sivua
n. 250 kuvaa
Painettu Suomessa
Monitasokohopainatus kannessa, foliointi edessä, selässä ja takana
Nahkaselkä pinteineen, satiinilakkaus kannessa
Lukunauha
ISBN 978-952-5330-75-5
Amanita
Mikko Karjalainen
1944 numeroitua kappaletta ylipäällikkö Mannerheimin viimeisen päiväkäskyn kunniaksi (annettu 31.12.1944)
ylipäällikön päiväkäskyt – ainutlaatuinen suurteos
Kaikki arvoteokset
Te tunnette minut ja minä tunnen Teidät ja tiedän, että jokainen Teistä on valmis täyttämään velvollisuutensa aina kuolemaan asti.
Wiipuri ja linna – Suomen lukko – karjalaisten kaupunki
Itsenäisen Suomen panssariase
Kohtalon vuosi 1944
Sota Lapista
Suomen koirat
Puukirkkojen Suomi
Pommitettu Suomi
Suomi 1918
Ylipäällikön päiväkäskyt
Suomen naisten sota
Itsenäisen Suomen Sotakenraalit – 75 sotakenraalin tarina
Kai Linnilä ja Sari Savikko : Lapin taide
Sari Savikko : Kasvien taide
Tuli-iskuja – Suomen kenttätykistön tarina
Silkkitie – Kansat, kulttuuri ja maisemat
Suuri maailmankartasto
Alvar Aalto
Suomalaisuutta veistämässä
Tiedustelulentäjät
Kauneimmat kukat
Tasavallan-presidentit
Tutankhamon
Kivikirkot
1917 Suomen ihmisten vuosi
Tuulessa roihuaa maa
Arabian lumoava posliini
Suomemme
1939
Tammen kultainen aarrearkku
Muotoilun klassikot
Nalle Puh – kootut kertomukset ja runot
Suomen panssarisota
Pommituslentäjät
Ajan mestarit
Linnat
Teos kertoo mm.
Armeijan päämäärä on saavutettu. Maamme on vapaa.
Mitat
Ominaisuudet
Kustantaja
Tekstit
Rajattu painos
Ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim rohkaisi päiväkäskyillään suomalaisia sotilaita ja kotirintamaa ankarinaaikoina. Päiväkäskyt olivat tärkeä väline puolustusvoimia rakennettaessa ja lujitettaessa. Päiväkäskyissään marsalkka jakoi julkisesti niin kiitokset kuin nuhteet.Ainutlaatuinen suurteos sisältää 112 valikoitua ylipäällikön päiväkäskyä vuosilta 1918 ja 1939–44. Sotahistorian tutkija, ft Mikko Karjalaisen asiantunteva teksti ja teoksen runsas kuvitus kertovat kuhunkin käskyyn liittyvistä tapahtumista ja taustoista.Ota yhteyttä ja tilaa