• Kokoava yleisesitys Suomen Ilmavoimien tärkeimmän mutta vähiten tunnetun lennoston historiasta
• Maa- ja meritiedustelu, rintamien lähitiedustelu, Päämajan kaukotiedustelu, ilmavalokuvaukset, kartoituslennot, vakoilulennot, häirintä- ja propagandatehtävät, sissilennot, tykistön tulenjohtolennot
• Saksan ja Venäjän–Neuvostoliiton ilmatiedustelu Itämereltä Jäämerelle
• Taustana 100 vuotta täyttäneiden Suomen Ilmavoimien ja Puolustusvoimien historia sekä tiedusteluilmailun historia 1700-luvun tähystyspalloista tiedustelulennokkeihin
• Kuvatoimittajana palkittu legendaarinen ilmailutoimittaja Kalevi Keskinen
• Kirjoittajana tietokirjailija, suomentaja ja kustannustoimittaja FM Elias Salminen
• Lähes 800 kuvaa, yli 600 sivua
• Tekijöiltä on aiemmin julkaistu arvoteokset Suomen panssarisota ja Pommituslentäjät Suomen sodissa 1918–1945
Tiedustelulentäjät Suomen sodissa 1918–1945 päättää Tammen arvoteoskolmikon Ilmavoimien lennostolajeista, joita itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä oli kolme: hävittäjä-, pommitus- ja tiedustelulennostot
Tiedustelulentäjien työ vaikutti ratkaisevasti kaikkien kolmen puolustushaaran pärjäämiseen kaikissa sodissamme
1918–1945. Silti yleisesitys ilmatiedustelun vaikutuksesta Suomen sotatoimiin on puuttunut. Hävittäjälentäjien ilmataistelusuorituksia pudotustilastoineen on käsitelty runsaasti eri medioissa ja pommituslennostonkin aikaansaannoksia on kerrattu ja tutkittu. Sen sijaan kolmas keskeinen, alkuperäisin ja tehtävissä moninaisin lennostolaji ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota.
Tiedustelutehtäviin usein yhdistettiin häirintäpommitus ja propagandan pudotus eli ”lentolehtisten heitto”. Näkötähystystä täydensi ilmavalokuvaustiedustelu, jota suoritettiin tykistön ja pommituslennoston maalitiedustelua ja sotilaskartoitusta varten. Tärkeä sivutehtävä oli lentotähysteinen tulenjohto. Tiedusteluilmailun erikoislajeja olivat rauhanajan vakoilulennot ja sodanajan sissilennot.
Alkuperäisaineistona on käytetty tiedusteluyksiköiden sotapäiväkirjoja, aikalais- ja lehdistölähteinä yli 250:tä artikkelia muun muassa julkaisuista Aero (1921–1941), Ilmailu (1941–), rintamalehti Pilven Veikko (1941–1944), Lentäjä (1956–1959) ja Suomen Siivet (1968–1973).
Kuvamateriaalin on koostanut ilmailutoimittaja Kalevi Keskinen. Hankkeen käytössä on ollut hänen kotiarkistonsa 8 000 valokuvan yhteydessä oleva tietomateriaali. Sen lisäksi valokuvia teosta varten on saatu mm. seuraavilta tahoilta: Puolustusvoimien Kuvakeskus, Sotamuseo, Museovirasto, Ilmavoimat, Suomen ilmailumuseo, Suomen Ilmavoimamuseo, Valtion Lentokonetehdas, Arktikum, Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys / K. Marttinen, Bundesarchiv Koblenzissa, ECPAD (Ranskan puolustusministeriön arkisto) sekä lukuisilta yksityishenkilöiltä koti- ja ulkomailla.
Kuvatoimittaja Kalevi Keskinen (s. 1941) tunnetaan yli 50 ilmailuhistoriallisen teoksen suunnittelijana ja lukuisten sotahistoriallisten suurteosten toimittajana. Hänelle on myönnetty Lauri Jäntin säätiön palkinto kunniamaininnalla sekä ilmailutoimittajien Follow Me -palkinto.
FM Elias Salminen (s. 1972) on tietokirjailija ja kustannustoimittaja, joka 2010-luvulla on vastannut Tammen ja WSOY:n sotahistoriallisten arvoteosten toimittamisesta. Salminen on toiminut myös suomentajana, tieteellisenä kirjoittajana ja kustannustoimittanut monia populaarihistorian tietoteoksia.
608 s.
lähes 800 kuvaa
Kuvankäsittely ja repro
Kirjan graafinen suunnittelu ja taitto
Lentokonepiirrokset ja kuvituskuvat
Tammi
ISBN 978-951-31-9414-7
Teos on sidottu koviin ylivetokansiin, nahkaselkä pintein ja foliopainatuksin, lukunauha. Painettu taidepainopaperille. Painettu 2018 numeroitua kappaletta Porvoossa 2018.