AJAN MESTARIT kertoo Kelloseppäkoulusta valmistuneista kellosepistä ja mikromekaanikoista Suomessa ja maailmalla. Kellon korunkaltaiseen olemukseen liittyy erottamattomasti design. Se on monelle vähintään yhtä tärkeää, ellei tärkeämpääkin kuin se, mikä kuoren sisällä tikittää. Vaikka kauneus on katsojan silmissä, keräävät joidenkin mestarien toteutukset osakseen kaikkein ihailevimpia vilkaisuja.
Seuraa AJAN MESTARIT -kirjan kautta vaikkapa Kari Voutilaisen ateljeen työskentelyä Sveitsin Môtiersissa nykypäivänä. Mikä täydellisyydentavoittelu, käsityön ihmeen toistuminen ja jatkuvan parantamisen periaate päivästä toiseen!
Jos tarkastelee tarunhohtoisen Fabergén liikkeen aikaansaannoksia Pietarissa 1800-1900-luvuilla ja sitä, että perustaja Peter Carl Fabergén (1846-1920) palveluksessa olleista 24 kultaseppämestarista 14 oli suomalaisia, jotka valmistivat myös kellolla varustettuja taideteoksia, ei voi olla hämmästymättä. Puhumattakaan lukuisista Pietarin ja Moskovan hienoimmista kelloliikkeistä, joissa työskenteli suomalaissyntyisiä kelloseppiä.
Kelloseppämme Suomessa ja ulkomailla eivät ole levänneet laakereillaan: yksi heistä vaikutti jopa yhteiskunnallisena voimahahmona Yhdysvalloissa, toinen opettavana mestarina Saksan legendaarisessa kellokaupungissa, Glashüttessä, kolmas puolestaan suunnitteli ja valmisti itseoppineena Pariisin maailmannäyttelyyn 1937 ehkä edelleenkin maailman tarkimman mekaanisen kellon.Todennäköisesti varhaisimpana kansainvälisenä uranuurtajanamme toimi 1700-luvulla kapteeni James Cookin löytöretkille rekrytoitu, sihteerin ja luonnontieteellisen dokumentoijan tehtävänsä lisäksi myös kellosepän roolissa suomalainen Herman Spöring. Hän ehti toimia myös Lontoossa kelloseppänä. Useat tunnetut sveitsiläiset kellotehtaat palkkasivat viime vuosisadalta alkaen suomalaisia kelloseppiä palvelukseensa. Jotkut etenivät johtotehtäviinkin. Monet eri tehtaille ja ateljeisiin menneet suomalaiset ovat kehittäneet tunnettujen kellomerkkien malleja ja edelleen käytössä olevaa koneistotekniikkaa tai ratkaisuja, jotka näkyvät kellon käyttäjälle kellotaulun tai takakannen läpi visuaalisena elämyksenä.Nykyisin Sveitsin kellotehtaissa, -huolloissa ja -ateljeissa työskentelee arviolta parikymmentä suomalaista kelloseppää ja kelloseppäpariskuntaa.
Kelloseppiemme kosmopoliittisuudessa kiehtoo satoja vuosia vanhan käsityöläisammatin alati vahvistuva vetovoima maailmalla. Monimutkaisten käsityönä valmistettavien ja huollettavien kellojen buumi on meneillään. Miten hi-tech-maana tunnettu Suomi tuottaa myös pistämättömiä hi-mech-osaajia, jollaisiksi kelloseppiämme ja mikromekaanikkojamme voi kutsua? Kirjassa esitellään kolmen tyyppisessä kellosepäntehtävässä toimivia seppiä; kokonaisten kellojen valmistajat, erikoistehtävissä suunnittelijoina tai omassa ateljeessa toimivat sepät sekä ulkomailla perushuoltotehtävissä toimivat sepät.
Vaikka kirjan päähuomio kohdistuu arvokellojen eli mekaanisten kellojen huoltajiin ja valmistajiin, nostetaan esille myös korkeatasoisia kotimaisia elektronisten kellojen valmistajia. Lopun historiaosiossa noteerataan myös tunnettujen muotoilijoidemme kelloluomukset.
420 s.
Joona Vuorenpää
lähes 400 kuvaa
Tammi
ISBN 9789513183349