historiamme

Dolgoruki-yhtiön on alun perin perustanut armoitettu kauppamies, nykyisen omistajan Kari Ruotsalaisen yli neljännesvuosisadan vanhempi veli Ville. Hän on jo edesmennyt ja kaupallisen päivätyönsä tehnyt. Perustajan suku on lähtöisin Iisalmen ja Kiuruveden rajamailta, jonkin matkan päässä kuuluisasta Koljonvirran taistelupaikasta, josta jo porvoolainen runoilija J. L. Runeberg kertoo kuvainnollisesti runoissaan.

Sven Dufva (Sven Tuuva)

Koljonvirran taistelu käytiin Sandelsin johtaman Ruotsin armeijan ja ruhtinas Dolgorukin osin johtaman Venäjän armeijan välillä lokakuussa 1808. Suomen sodassa se oli yksi harvoja Ruotsin armeijalle menestyksekkäitä taisteluita. Ruotsalaiset olivat vetäytyneet Koljonvirran länsirannalle, Venäjän armeija oli Iisalmen taajaman puoleisella itärannalla.

Ruhtinas Mihail Dolgoruki syntyi Pietarissa vuonna 1780. Hän kuului Moskovan perustajasukuun ja keisarin läheisiin ystäviin. Dolgoruki oli sotinut useilla Euroopan sotarintamilla ennen Suomen sotaa. Hän oli mukana myös Aleksanteri I ja Napoleonin kohtaamisessa Tilsitissä 1807. Vuonna 1808 Napoleonia vihaava Dolgoruki joutui väistymään keisarin viereltä ja hänet lähetettiin ”periferiaan” Karjalan eli Sortavalan osaston päälliköksi osaksi Suomen Sotaa käyvän Venäjän pohjoista armeijaa.

Dolgorukia pidettiin taitavana ja rohkeana sotilaana. Koljonvirran rannallakin hän olisi halunnut hyökätä aktiivisemmin ja nopeammin, eikä antaa Ruotsin joukoille aikaa järjestäytyä. Tämän kuitenkin esti armeijan ylipäällikkönä toiminut kenraali. Dolgorukia on muutoinkin kuvattu itsevarmana ja komeana herrasmiehenä, joka sodankin keskellä piti kiinni sivistyneistä tavoista.

Ruhtinas Dolgoruki sai surmansa Koljonvirralla 27.10.1808 ratsastaessaan keskellä taistelua. Häneen ruumiinsa palsamoitiin Iisalmessa, minkä jälkeen hänet kuljetettiin Pietariin ja haudattiin Nevskin luostariin. Dolgorukin kuolemaan liittyy erilaisia uskomuksia. Kansantarinan mukaan Dolgoruki kääntyi taistelussa ratkaisevalla hetkellä kohti tieltä lähestyvää sotakuriiria, toivoen kuriirilla olevan mukanaan vastaus kosintakirjeeseen, ja tuolloin vinhasti pyörivä vitjakuula surmasi ruhtinaan. Dolgorukin valkoinen ratsu laukkasi satula tyhjänä vieden suruviestiä pappilaan. Toisen tarinan mukaan vitjakuula olisi katkaissut Dolgorukin kahtia, ja valkoinen hevonen olisi vauhkoontuneena paennut toinen puolikas ruhtinasta mukanaan. (lähde: koljonvirta.fi) Dolgorukin perheen perustama muistomerkki 1800-luvulta on edelleenkin Koljonvirran rannalla lähellä Juhani Aho -museota muutaman sadan metrin päässä ruhtinaan kuolinpaikasta.

Dolgoruki Oy:n rinnakkaistoiminimi Repakonrannan Markkinat on puolestaan saanut nimensä pienen tilan mukaan, joka sijaitsee Karhunpään virran rannalla nykyisessä Valtimon kunnassa. Sieltä kerrotaan tarinaa muun muassa kruununvouti Simo Hurtasta, joka ratsasti sen rantoja matkoillaan Pielisjärven Lieksasta Kajaanin linnoitukseen.