Ainutlaatuinen numeroitu arvoteos ilmatiedustelusta Suomen ja sen lähialueiden sotatoimialueilla.

• Kokoava yleisesitys Suomen Ilmavoimien tärkeimmän mutta vähiten ­tunnetun ­lennoston ­historiasta
• Maa- ja meritiedustelu, rintamien lähitiedustelu, Päämajan kauko­tiedustelu, ­ilmavalokuvaukset, kartoituslennot, vakoilulennot, häirintä- ja propaganda­tehtävät, sissilennot, tykistön tulenjohtolennot
• Saksan ja Venäjän–Neuvostoliiton ilmatiedustelu Itämereltä Jäämerelle
• Taustana 100 vuotta täyttäneiden Suomen Ilmavoimien ja Puolustus­voimien historia sekä tiedusteluilmailun historia 1700-luvun tähystyspalloista tiedustelu­lennokkeihin
• Kuvatoimittajana palkittu legendaarinen ilmailutoimittaja Kalevi Keskinen
• Kirjoittajana tietokirjailija, suomentaja ja kustannustoimittaja FM Elias Salminen
• Lähes 800 kuvaa, yli 600 sivua
• Tekijöiltä on aiemmin julkaistu arvoteokset Suomen panssarisota ja Pommitus­lentäjät Suomen sodissa 1918–1945

Tiedustelulentäjät Suomen sodissa 1918–1945 päättää Tammen arvo­teos­kolmikon Ilmavoimien lennostolajeista, joita itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä oli kolme: hävittäjä-, pommitus- ja tiedustelulennostot
Tiedustelulentäjien työ vaikutti ratkaisevasti kaikkien kolmen puolustushaaran pärjäämiseen kaikissa sodissamme
1918–1945. Silti yleisesitys ilma­tiedustelun vaikutuksesta Suomen sota­toimiin on puut­tunut. Hävittäjä­lentäjien ilma­­taistelusuorituksia pudotus­tilastoineen on käsitelty runsaasti eri medioissa ja pommituslennostonkin aikaansaannoksia on kerrattu ja tutkittu. Sen sijaan kolmas keskeinen, alku­peräisin ja tehtävissä moninaisin lennostolaji ei ole saanut ­ansaitsemaansa huomiota.

Tiedustelutehtäviin usein yhdistettiin häirintäpommitus ja propagandan pudotus eli ”lentolehtisten heitto”. Näkötähystystä täydensi ilmavalokuvaustiedustelu, jota suoritettiin tykistön ja pommituslennoston maalitiedustelua ja sotilaskartoitusta varten. Tärkeä sivutehtävä oli lentotähysteinen tulenjohto. Tiedusteluilmailun erikoislajeja olivat rauhan­ajan vakoilulennot ja sodanajan sissilennot.

Alkuperäisaineistona on käytetty tiedustelu­yksiköiden sotapäiväkirjoja, aikalais- ja lehdistölähteinä yli 250:tä artikkelia muun muassa jul­kaisuista Aero (1921–1941), Ilmailu (1941–), rintamalehti Pilven Veikko (1941–1944), Lentäjä (1956–1959) ja ­Suomen Siivet (1968–1973).
Kuvamateriaalin on koostanut ilmailutoimittaja Kalevi Keskinen. Hankkeen käytössä on ollut hänen kotiarkistonsa 8 000 valokuvan yhteydessä oleva tietomateriaali. Sen lisäksi valo­kuvia teosta varten on saatu mm. seuraavilta tahoilta: Puolustus­voimien Kuvakeskus, Sotamuseo, ­Museovirasto, Ilmavoimat, Suomen ilmailu­museo, Suomen Ilmavoimamuseo, Valtion Lento­konetehdas, Arktikum, Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistys / K. Marttinen, Bundes­archiv Koblenzissa, ECPAD (Ranskan puolustus­ministeriön arkisto) sekä lukuisilta yksityishenkilöiltä koti- ja ulkomailla.

Tekijät:

Kuvatoimittaja Kalevi Keskinen (s. 1941) tunnetaan yli 50 ilmailuhistoriallisen teoksen suunnittelijana ja lukuisten sotahistoriallisten suurteosten toimittajana. Hänelle on myönnetty Lauri Jäntin säätiön palkinto kunniamaininnalla sekä ilmailutoimittajien Follow Me -palkinto.

FM Elias Salminen (s. 1972) on tietokirjailija ja kustannustoimittaja, joka 2010-luvulla on vastannut Tammen ja WSOY:n sotahistoriallisten arvoteosten toimittamisesta. Salminen on toiminut myös suomentajana, tieteellisenä kirjoittajana ja kustannustoimittanut monia populaarihistorian tietoteoksia.